Valosta Valoon näyttelyn avauspuheeni

Valosta Valoon – vuosinäyttely 2012; avauspuhe 3.6.2012

Pirkka-Hämeen Kuvataiteilijat ry

 

 

Tänä päivänä ja tässä näyttelyssä haluan nostaa taiteen ja kulttuurin merkityksen ihmisen hyvinvoinnille. Siitä puhutaan tai kirjoitetaan aivan liian vähän. Lehtien otsikot täyttyvät useimmiten sosiaali- ja terveyspalveluista tai niiden puutteista silloin kun teemana on hyvinvointi. Tosiseikka kuitenkin on kuitenkin että sosiaali- ja terveyspalvelut joutuvat suurimmalta osaltaan vastaamaan jo  järkkyneen hyvinvoinnin tuomiin tarpeisiin. Onkin väitetty ja monilla tutkimuksillakin todeksi osoitettu että ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat 80% muut tekijät kuin sosiaali- ja terveyspalvelut. Noiden muiden tekijöiden joukossa taiteella ja kulttuurilla on varmasti tärkeä merkitys. 

 

Yksilöllisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Filosofi Demokritos arvioi ”sen olevan onnellinen, joka ei sure sitä mikä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä hänellä on. ”

 

Bertrand Russelin mukaan onnellisuus liittyy erityisesti "ystävälliseen kiinnostukseen ihmisiä ja asioita kohtaan." Russell katsoo, että mitä useammista asioista ihminen on kiinnostunut, sitä enemmän hänellä on aihetta onnellisuuteen. Yhtenä onnellisuuden tekijänä Russel pitää työtä, johon minä tässäkin yhteydessä haluan lukea taiteenkin. Työ estää Russelin mukaan pitkästymistä ja antaa onnistumisen mahdollisuuksia ja tarkoituksen tunnetta. Russell päättää tarkastelunsa siihen että onnellisuus vaatii ponnisteluja ja kovaa työtä. Se ei ole jotakin, joka vain putoaa syliimme kuten kypsä hedelmä, vaan se on ponnistelun tulos.

 

Tämän näyttelyn juryttäjä kuvataiteilija Markku Arantila, totesi, että tähän näyttelyyn tarjotuissa teoksissa näkyi tuo ponnistelu. Tahto tehdä teokset loppuun saakka valmiiksi. Teoksissa näkyy hyvä ja terve itseluottamus ja omapäisyys.  Se, että taiteilijat kulkevat sitkeästi valitsemaansa tietä, pitävät loppuun saakka linjansa poikkeamatta polulta ulkopuolelta tulevien paineiden tai odotusten alla. Erilaisista teoksista muodostunut yhteisen näyttelyn rakentaminen on aina haaste, mutta lopputuloksessa näkyy tekemisen rikkaus ja moni-ilmeisyys hienolla tavalla. Taiteen voima ja voimaannuttava vaikutus on siinä että taide antaa ihmisen kokea itsensä omanlaisenaan, ainutkertaisena ihmisenä.

 

Juryttäjä on omalla näkemyksellään onnistunut tekemään yhtenäisen ja ilmavan.kokonaisuuden. Ilmavuuden rakentaminen edellytti monien hyvien teosten ulosjuryttämistä. Näyttelyyn tarjottiin 87 teosta, joista mukaan valittiin 59 teosta. Teoksia tarjosi 28 taiteilijaamme. Teoksissa näkyy tekijöidensä erilaisten  tekniikoiden ja tyylien hallinta, taito ja pitkäaikainen, vakava suhtautuminen omaan taiteelliseen tekemiseen. Teoksissa näkyy myös elämys, joka taiteilijalla on ollut teosta tehdessään. Ilman taiteilijan elämystä teos jäisi parhaimmillaankin taitavaksi tekniseksi suoritukseksi joka ei sytytä katsojassa tunnetason kohtaamista.

 

Arvostamaani taiteilijaa Otto Mäkilää siteeraten: Taideteos on taiteellisenelämyksen lähtökohta, mutta ei täyttymys. Taideteos tapahtuu uudelleen katsojassa. Taide ei tarjoa valmiita ratkaisuja vaan sysää kokijan arvoituksellisiin ratkaisemattomuuksiin ja ennalta arvaamattomiin väliratkaisuihin.

Taiteessa tuomme esiin ja vertailemme erilaisia todellisuuskertomuksia. Samalla ilmennämme vaihtoehtoisia todellisuuden tulkintoja. Taiteessa monologikin keskustelee monikielisesti.

 

 

Pirkka-Hämeen Kuvataiteilijat ry perustettiin 59vuotta sitten. Silloin Sunnuntaimaalareina aloittaneen yhdistyksen perustajat olivat sodasta palanneita  miehiä, joiden taideopinnot jäivät sodan jalkoihin. Yhdistyksen toimialue on koo Pirkanmaa ja kaikki jäsenet ovat taiteilijajäseniä, joiden on jäsenyyttä hakiessaan pitänyt täyttää säännöissämme määritellyt kriteerit taiteellisessa toiminnassaan.

Koska useimmilla jäsenillämme on jokin muukin ammatti kuin taiteilija puhutaan taiteentekemisestä meidän kohdallamme usein harrastuksena. Itse uskon kuitenkin että jokainen joka tekee taidetta on se sitten päätyötä tai tapahtuu se jonkun muun työn rinnalla tekee sitä tosissaan ja niin hyvin kuin osaa. Taiteesta harrastuksena puhuminen leimaa taiteemme usein jotenkin vähäpätöisemmäksi, ylimääräisemmäksi vaikka ponnistelu taiteen parissa jonkun muun työn ohella on usein varsin vaativaa. Näitä pohtiessani halusin selvittää mitä Wikipediassa kerrotaan siitä kuka on taiteilija ja löysin seuraavan suoraan lainaamani tekstin, johon puheeni päätän.  

”Ovatko kaikki taiteilijoita?

Saksalaisen taiteilijan Joseph Beuysin (1921 – 1986) 1970-luvulla ideoima yhteiskunnallinen kuvanveisto (Die Soziale Plastik) on taiteilijan kaavailema laajennettu taidekäsitys. Se on monialainen ja osallistuva prosessi, jossa “materiaaleja” ovat ajattelu, puhe ja keskustelu. Tästä näkökulmasta katsottuna kaikki ihmiset ovat Beuysin mukaan taiteilijoita, joiden vastuulla on demokraattisen ja kestävän yhteiskunnan muodostaminen. Beuys täsmensi toisessa yhteydessä lausuntoaan sanomalla, että hänen mielestään kaikki eivät ole itsestään selvästi taiteilijoita, vaan kaikilla on hänen yhteiskunnallisen kuvanveiston määritelmänsä mukaan mahdollisuus tulla taiteilijaksi.”

 


Kommentoi kirjoitusta

Nimi:

Sähköposti:

Otsikko:

Palaa kirjoittajan blogi-listaan
 

Blogi

14.10.2012 00:51 - Eikö kunnan tarvitse noudattaa lakeja ?? (1 vastaus, jätetty 30.11 20:38)

23.09.2012 18:49 - Lapsiperheiden köyhyys syrjäyttää (1 vastaus, jätetty 14.05 00:55)

23.09.2012 18:43 - Lääkäri-hoitaja-työparimalli Tampereellekin edes kokeiluna (1 vastaus, jätetty 30.11 22:16)

20.07.2012 14:32 - KUNTAVAALEISSA VALITAAN VALTUUSTO !! (1 vastaus, jätetty 11.10 20:09)

08.07.2012 00:21 - Valosta Valoon näyttelyn avauspuheeni (1 vastaus, jätetty 30.11 15:26)

RSS

hallinnointi

Kirjaudu sisään muista

Toimii parhaiten Firefoxilla!