• Sirkkaliisa Virtanen
  • henkilöhistoriaa...
  • koulutus ja työt
  • Taiteilua
  • Sirkkaliisan kalenteri
  • Luottamustehtävät

• Kirjoituksiani

• Sirkkaliisan blogi

• Kuvia tapahtumista

• Akvarelleja

(Pääkirjoitus Sosiaali-info-lehdessä, syyskuu 2009)

Tampereen kaupunki teki ehkä kunnallishallinnon historian suurimman remontin vuoden 2007 alusta. Palvelujen tuottaminen ja poliittinen päätöksenteko erotettiin ja palvelut järjestettiin elinkaarimallin mukaisesti kuuden lautakunnan vastattavaksi.  Virkamiesjohtajista siirryttiin valtuustoon keskuudestaan valitsemiin kokopäivätoimisiin poliittisiin johtajiin, pormestareihin.

Itse johdin ensimmäiset kaksi vuotta apulaispormestarina lasten ja nuorten palvelujen lautakuntaa. Lautakunta vastasi mm. varhaiskasvatuksesta, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta, esi- ja perusopetuksesta, nuorisopalveluista, lastensuojelusta ja perhetyöstä, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista. Uudistuksen yksi keskeinen tavoite on että se madaltaa eri hallinnonalojen rajat niin että kapeasta sektoriajattelusta päästään kokonaisvaltaisempaan ja asiakaslähtöisempään palveluun.

Päättäjän näkökulmasta yhden lautakunnan harteille koottu kokonaisuus pistää aidosti miettimään asioiden tärkeysjärjestystä.  Se tekee päätöksenteosta vaikeampaa. Nyt vaaleilla valitut valtuutetut näkevät lautakunnan hyväksyttävänä olevista palvelusopimuksista valtuustotason pelkistettyä budjettia selvemmin ja konkreettisesti mistä päättävät. Valtaosa sopimuksista tehdään edelleen kaupungin oman tuotannon kanssa. Vaikka läpinäkyvyys on lisääntynyt budjetoinnissa, on laatumittareiden kehittäminen edelleen vasta puolitiessään. 

Pyrkimys päätöksenteon ja poliittisen vastuun selkiyttämiseen ja elinkaarimalliin perustuva palvelujen tuottaminen on oikeansuuntainen. Vaikka ison organisaation kääntyminen uuteen asentoon viekin aikansa on uudistus jo madaltanut eri hallinnonalojen raja-aitoja ja vienyt organisaatiolähtöistä toimintaa asiakkaan tarpeita paremmin ja kokonaisvaltaisemmin huomioivaksi. Lasten, lapsiperheiden ja nuorten palveluiden prosessissa työskentelevien eri alojen ammattilaisten yhteistyön tiivistyminen on erityisen tärkeää juuri nyt kun monilla perheillä on taloudellisesti vaikeaa. Kaikkien erityisosaaminen tarvitaan yhteiseen käyttöön syrjäytymisen ehkäisemisessä. Saumaton yhteistyö edellyttää tietoa ja aitoa luottamusta vieressä työskentelevän ammattilaisen osaamiseen, vastuurajojen rakentavaa määrittämistä. Byrokratia ei saa tulla esteeksi silloin kun tavoite on yhteinen.  

Yhteistyökyky ja tahto on nyt kovassa testissä niin Tampereella kuin muuallakin nopeasti kasvavan  nuorisotyöttömyyden edessä. Pirkanmaan työttömyyden rakenteessa juuri alle 25-vuotisten nuorisotyöttömyys on synkkää todellisuutta. Työttömien nuorten määrä on kasvanut jopa 60-prosenttia. Yhteistyöhön tarvitaan valtion ja kaupungin lisäksi kaikkien muidenkin tahojen toimia, jotta viime laman virheet voitaisiin välttää.