Puheenvuoro Tampereen toimintamallista yms

 

 

Tampereen kaupungin tervehdys Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 23.-24.8.2007 Tampereella

 

Tampereella on tehty suomalaisen kunnallishallinnon historiassa suurin toimintamallin uudistus 1800-luvun lopun kuntalain jälkeen. Uudistusta on rakennettu vuodesta 2002 .Syyt uudistumiseen olivat mm. virkamiesvaltaisuus, vaaleilla valitun valtuuston painoarvon vahvistaminen, palvelujen tilaamisen ja tuottamisen erottaminen sekä palvelujen järjestäminen asiakaslähtöisesti. 8000   kaupungin työntekijän eläköityminen pakottaa hakemaan uusia ratkaisuja palvelujen tuottamiseen.  Yksi tärkeä tavoite on ollut demokratian laajentaminen kansalaisten osallistumismahdollisuuksia parantamalla.

 

Uudistus on edellyttänyt muutoksia  mm. kuntalakiin, kansanterveyslakiin ja sosiaalihuoltolakiin. Vuoden 2007 alusta Tampere lakkautti kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien virat. Tilalle tuli tamperelainen pormestarijärjestelmä, jossa valtuusto valitsi keskuudestaan pormestarin ja 4 apulaispormestaria. Kaikissa toiminnoissa siirryttiin tilaaja-tuottajamalliin. Myös luottamushenkilöjärjestelmä uusittiin niin lautakuntien kuin johtokuntienkin osalta. Vaaleilla valitun valtuuston ja valtuutettujen aseman vahvistamiseksi lautakuntien jäsenet valittiin valtuutetuista tai varavaltuutetuista. 

 

Pormestari, joka siis on päätoiminen luottamushenkilö ja kaupunginvaltuutettu ,  johtaa kaupunkia ja kaupunginhallitusta. Myös apulaispormestarit ovat päätoimisia luottamushenkilöitä ja valtuutettuja. Heistä kukin vastaa johtosäännössä määritellystä toimialueestaan ja toimii lautakuntansa puheenjohtajana. Lautakunnat toteuttavat valtuuston tahtoa ja vastaavat tilaajatoiminnasta. Lautakunnilla on poliittinen ja taloudellinen valta valtuuston päättämissä raameissa.

 

Kaupungin oman tuotannon pyörittämisestä vastaavat nyt luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat. Tilaajan ja tuottajan välillä ei ole hierarkista johtosuhdetta vaan sopimusohjaussuhde, jossa kaikki perustuu yhteisesti hyväksyttyihin palvelusopimuksiin. Kaupungin omalle henkilöstölle malli antaa mahdollisuuden lopultakin osoittaa mitä koulutetun ammattihenkilöstön laatutyö oikeasti maksaa ja pitää sisällään. Palveluja kilpailutettaessa on liian usein verrattu kahta aivan eri asiaa ja valittu halvempi. Uskon että mitä pitemmälle oman työn laatukriteereiden ja todellisten kustannusten määrittelemisessä päästään sitä vahvempi on kunnan oman työn asema.

 

Myös oman organisaation ulkopuolelta on jouduttu ja varmasti joudutaan jatkossakin hankkimaan palveluita, mutta niiden rooli on pääsääntöisesti kaupungin omien palveluiden täydentäminen.

 

Tampereen uuden toimintamallin asiakaslähtöisyys ilmenee mm. siinä että budjetointia ja lautakunnan vastuualuetta myöten ajattelemme kuntalaisen tarvitseminen palveluiden kokonaisuutta perinteiset sektorirajat ylittäen. Puhumme ydinprosessista. Esimerkiksi minä ja johtamani lautakunta vastaamme lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuudesta,. Siihen kuuluvat mm. neuvolat, päivähoito, perusopetus, nuorisopalvelut, lastensuojelu. Meillä ei ole enää erikseen koululautakuntaa, sosiaalilautakuntaa tai terveyslautakuntaa vaan yksi lasten ja nuorten palveluiden lautakunta.

 

Kansalaisvaikuttamisen laajentamisen ja syventämisen osaltakin asiaa riittäisi. Tyydyn tässä kuitenkin vain mainitsemaan kaupunginosakokeiluna nimetyn asukasneuvoston, pormestarin ja valtuuston puheenjohtajan asukasillat, apulaispormestareiden tehtäviin johtosäännöllä määrätyn kuntademokratian edistämisen, nettiosallistumisen ja lautakuntien Valma-nettikyselyiden vakiinnuttamisen ajankohtaisista asioista. Myös ensimmäisenä Tampereella aloittanut, nyt jo toimintansa vakiinnuttanut 7-14 vuotiaiden lasten parlamentti ja vanhempien koululaisten oma nuorisofoorumi ovat tärkeä osa kansalaisvaikuttamista ja osallistumista.

 

Tampere on pitänyt lasten ja nuorten asioita vahvasti esillä. Meillä on jo muutaman vuoden ollut Suomen ainoa päätoiminen kunnallinen lapsiasiamies, meillä on lasten ja nuorten oma apulaispormestari ja oma lautakunta. Hyväksyessään lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valtuusto päätti, että kaikessa päätöksenteossa tulee huomioida lapsinäkökulma. Parasta aikaa olemme laatimassa asiasta ohjeistusta kaikille toimialoille.

 

Vanhemmuuden tukemiseksi olemme kehittäneet hyvinvointineuvolan, jossa terveydenhoitajan ja lääkärin lisäksi on käytettävissä sosiaalityöntekijän ja psykologin osaaminen. Ensi vuonna Tampere on Unicefin kaupunkikumppani ja kerää varoja Tansanian lasten koulunkäynnin edistämiseen.

 

Kaikista edellä mainituista ja monista muista toimista huolimatta Tampereellakin lastensuojelun tarve jatkaa kasvuaan. Viime vaalien aikana perehdyin puolueiden perhepoliittisiin painotuksiin ja havaitsin ne valitettavan köykäisiksi. Tilanne ei näytä parantuneen vaalien jälkeenkään. Lapsiperheiden toimeentulo on jäänyt muusta tulokehityksestä jälkeen. Pienten lasten vanhemmat tekevät pitkiä työpäiviä ja ovat muuta väestöä velkaisempia. Kolmasosa yksinhuoltajaperheistä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Lapsiperheiden köyhyys on riski myös monille muille ongelmille.

 

Samalla kun toivotan Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän lämpimästi tervetulleeksi Tampereelle haluan jättää Helsinkiin ja eduskuntaan viemisiksi huolen lapsiperheiden ja lasten toimeentulosta ja hyvinvoinnista laajemminkin.

 

 

 


Kommentoi kirjoitusta

Nimi:

Sähköposti:

Otsikko:

Palaa kirjoittajan blogi-listaan
 

Blogi

14.10.2012 00:51 - Eikö kunnan tarvitse noudattaa lakeja ?? (1 vastaus, jätetty 30.11 20:38)

23.09.2012 18:49 - Lapsiperheiden köyhyys syrjäyttää (1 vastaus, jätetty 14.05 00:55)

23.09.2012 18:43 - Lääkäri-hoitaja-työparimalli Tampereellekin edes kokeiluna (1 vastaus, jätetty 30.11 22:16)

20.07.2012 14:32 - KUNTAVAALEISSA VALITAAN VALTUUSTO !! (1 vastaus, jätetty 11.10 20:09)

08.07.2012 00:21 - Valosta Valoon näyttelyn avauspuheeni (1 vastaus, jätetty 30.11 15:26)

RSS

hallinnointi

Kirjaudu sisään muista

Toimii parhaiten Firefoxilla!